Puttivalmentaja Petri Parviainen on nähnyt läheltä, kuinka Noora Komulainen on kehittynyt pääkiertueiden parhaaksi suomalaisputtaajaksi.
Tilastot sen kertovat: kahta poikkeusta lukuun ottamatta suomalaiset pääkiertuepelaajat olivat enemmän ja vähemmän eksyksissä puttipelinsä kanssa kaudella 2024. Varsinkin Ladies European Tourilla suomalaisnaisten viheriötyöskentely jätti toivomisen varaa. Lähdetään liikkeelle kuitenkin niistä positiivisista asioista, joita LET:n puttitilastoista käy ilmi. Koko kauden puttaamista kuvaavassa Total putting strokes gained -tilastossa Noora Komulainen oli sijalla 33. Kauden aikana pelaamiensa 55 kierroksen aikana Komulainen voitti puttaamalla yhteensä 18,54 lyöntiä keskiarvopelaajaan nähden. Silmiinpistävän tästä tilastosta tekee se, että Komulaisen ero muihin suomalaisiin on hämmästyttävän suuri. Tilastoja saa nimittäin selata aina riville 95 asti ennen kuin seuraava Suomen lippu tulee vastaan. Linda Osalan kohdalla kokonaistilasto onkin jo 6,32 lyöntiä miinuksella. Muiden suomalaisten kohdalla miinusluvut ovat vieläkin isommat: Ursula Wikström –12,77 (109:s), Emily Penttilä –21,31 (122:s), Sanna Nuutinen –22,59 (123:s), Tiia Koivisto –33,82 (136:s) ja Elina Nummenpää –62,42 (148:s). Vertailun vuoksi mainittakoon, että Total putting strokes gained -tilaston ylivoimainen ykkönen Belgian Manon De Roey voitti keskiarvoputtaajaa koko kauden mitassa peräti 96,46 lyöntiä. Ero kärjen ja häntäpään välillä on hurja, kun eroa pelkästään puttaamalla tulee kauden aikana reilusti yli 150 lyöntiä. Noora päätti aikanaan, että tässä pitää tulla paremmaksi. Miesten pääkiertueiden osalta puttaamisen strokes gained -tilastot ilmoitetaan kierroskohtaisina keskiarvoina, mutta sama trendi sielläkin vallitsee kuin LET:llä. Sami Välimäki on nimittäin ainoa suomalaispelaaja, jonka puttitilasto on vihreällä, tosin hyvin niukasti 0,060 lyönnin verran. Sillä heltiää PGA Tourin puttitilastossa sija 85. DP World Tourilla Lauri Ruuska hävisi kierrosta kohden 0,56 lyöntiä viheriöillä, ja uransa jo lopettaneen Mikko Korhosen puttitilasto oli sekin 0,10 lyöntiä pakkasen puolella. LPGA Tourilla strokes gained -tilastot löytyvät kaikista muista kategorioista, paitsi puttaamisesta. Mutta riittävän hyvän otannan puttaamisesta saa koko kauden puttikeskiarvosta, joka Matilda Castrenilla oli 30,15 ja Kiira Riihijärvellä 30,65 puttia kierrosta kohden. Tuossa kategoriassa Castren oli tilaston 92:s ja Riihijärvi 144:s. Petri Parviainen on puttivalmentamiseen erikoistunut PGA pro, ja hän toimii myös Noora Komulaisen puttivalmentajana. Komulaisen hyvät otteet viheriöillä eivät ole sattuman kauppaa. ”Olemme kolme vuotta tehneet töitä putin eteen. Ei se sen ihmeellisempää ole. Noora päätti aikanaan, että tässä pitää tulla paremmaksi”, Parviainen toteaa suojattinsa edesottamuksista. Kun kaksikon yhteistyö alkoi, Komulaisen puttiliike ei ollut riittävän hyvällä tasolla, Parviainen muistelee. Sen kimppuun hyökättiin ensimmäiseksi. ”Lähdimme teknisestä osaamisesta liikkeelle ja menimme sen jälkeen taitoihin, kuten griininlukuun ja vauhdinhallintaan.” Suomalaisten kiertuepelaajien puttaamisesta puhuttaessa Parviainen ei halua lähteä liikaa spekuloimaan. Hän uskoo tilastoihin, ne kertovat faktat. ”En tietenkään tiedä, miten kaikki meidän pelaajamme teknisesti puttaavat, mutta tilastoista voi jo päätellä, että kehitettävää putissa varmasti olisi”, hän sanoo suoraan. Parviainen oli usean vuoden ajan mukana Team Finland -valmennusryhmässä auttamassa amatöörejä ja ammattilaisia puttaamisen kanssa. Siellä hän huomasi, että isoimmat haasteet puttaamisessa liittyivät yksinkertaisesti mailan hallintaan. ”Jos lapa heittelee niin, että se on osumassa 1,3 astetta auki tai 1,8 astetta kiinni, pallo ei mene kuin vahingossa sisään”, Parviainen linjaa. Hän antaa myös selkeän esimerkin, kuinka pienistä asioista puttaaminen on lopulta kiinni. ”Otetaan esimerkiksi teoreettinen kolmen metrin piikkisuora putti. Jos tähtää hyvin ja missaa pallon lähtösuunnan yhdellä asteella, pallo menee kokonaan reiästä ohi.” Suomalaiset kiertuepelaajat varmasti tietävät tämän faktan, ja ensi kausi näyttää, miten kehnosti sujuneeseen puttipeliin pelaajien puolelta reagoidaan.Mistä homma kiikastaa?
Lisää aiheesta
Tilaa Golfpisteen uutiskirje
Artikkelin kommentit (3 kpl)
Oma kommentti
Tempo on ilmeisti suurin ongelma monella puttaajalla. Huono tempo rikkoo mailan hallinnan eli mailan osumasuunta ja lavan suunta, auki tai kiinni, ei ole hallussa. Siihen ei juuri kovakaan harjoittelu auta. Toinen iso seikka on Suomen surkeat griinit eli niiden pelikunto eli pelattavuus on huono. Hitaat griinit on mahdoton yhtälö harjoitella kun kisoissa on nopeammat griinit.
ja kun katsoo paremmin kyseisen asian tilastoa eli mitä tuo tarkoittaa per kierros (koska pelaajat ovat pelanneet eri määrän kierroksia).
1. Manon De Roey +1.51
49. Noora Komulainen +0.34
101. Ursula Wikström -0.24
101. Linda Osala -0.24
115. Sanna Nuutinen -0.42
120. Emily Penttilä -0.53
129. Tiia Koivisto -0.75
Ymmärtäisin tuosta nimim. ”BayStreem’in” taulukosta että Noora häviää parhaalle keskimäärin lyönnin/kierros. Muut suomalaiset käytännössä liki kaksi tai vähän ylikin per kierros.
Keskimäärin siis 5-7 lyöntiä/kisa(jos kisassa on 3 kierrosta).
Onko se vähän tai paljon jääköön jokaisen mietittäväksi.