Golfarit liikkuvat ympäri vuoden ja harrastavat aktiivisesti muita lajeja. Etenkin vanhemmissa ikäryhmissä golfarit ovat muita suomalaisia aktiivisempia liikkumaan.
Suomessa voimassa olevien, UKK-Instituutin muotoilemien liikuntasuositusten mukaan aikuisen tulisi liikkua vähintään 2,5 tuntia viikossa kohtalaisella tai 1,25 tuntia voimakkaalla intensiteetillä pitääkseen yllä kuntoaan ja terveyttään. Lihaskuntoharjoituksia suositellaan tehtävän kaksi kertaa viikossa, ja 65 vuotta täyttäneiden on syytä lisätä kalenteriin myös tasapainoharjoituksia. Golfarit yltävät liikuntasuosituksiin huomattavasti muuta väestö useammin, kertoo Timo Ala-Vähälän, Julia Kettisen ja Raija Laukkasen tutkimus.
Kolmikko tutki, miten paljon golfarit liikkuvat ja miten heidän liikuntatottumuksensa vertautuvat muuhun väestöön. Yhteenveto tuloksista julkaistiin International Journal of Golf Science -lehdessä. Artikkeli on osa laajempaa tutkimusta golfin sosiaalisesta merkityksestä Suomessa.
Tutkimuksen mukaan golfareiden liikuntaharrastus täytti kansalliset liikuntasuositukset kaikissa ikäryhmissä paremmin kuin yleisessä väestössä. Erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä golfarit liikkuvat huomattavasti muuta väestöä enemmän. Esimerkiksi 60–70-vuotiaista suomalaisista vain alle 45 % täytti liikuntasuositusten kriteerit, kun golfareista osuus oli yli kaksinkertainen, noin 90 %. Tutkimuksen ehkä arvokkain havainto olikin, että golfin harrastaminen tukee aktiivista elämäntapaa pitkälle ikääntymiseen saakka.
Koska liikuntatiedot perustuivat vastaajien itsearviointeihin, oli olemassa riski, että vastaajat yliarvioivat liikuntamääränsä. Tämä huomioitiin tutkimuksessa, ja liikunnan vähimmäisvaatimukset asetetiin neljään tuntiin, kun Suomen aikuisten kansallisissa liikuntasuosituksissa rajana käytetään 2,5 tuntia.
Golfilla on useissa tutkimuksissa havaittu olevan merkittäviä terveysvaikutuksia, ja lajin säännöllinen harrastaminen voi pidentää elinikää viitisen vuotta. Monesta muusta lajista poiketen golf voi auttaa ylläpitämään kognitiivisia taitoja ja ehkäisemään muun muassa dementian ja Alzheimerin taudin riskiä.
Tutkimuksen mukaan suomalaisen golfarin aktiivinen pelikausi kestää tyypillisesti neljästä seitsemän kuukautta. Golf ei lajina siis tarjoa säännöllistä liikuntaa harrastajilleen ympärivuotisesti.
Enemmän kuin kaksi kolmasosaa vastaajista pelasi golfia vähintään kerran viikossa aktiivisella pelikaudella. 30–40-vuotiaiden ikäryhmässä pelattiin harvemmin kuin muissa ikäryhmissä. Lähes kaikki vastaajat myös vanhemmissa ikäryhmissä kertoivat kävelevänsä golfkierroksillaan, ja vain 3 % vastaajista kertoi käyttävänsä golfautoa. Vain 40 % vastaajista kertoi pelaavansa aina täyden 18 reiän kierroksen.
Lähes 90 % vastaajista uskoi jatkavansa golfharrastustaan yhtä aktiivisesti seuraavina vuosina.
Tutkimuksen mukaan 90 % golfareista harrasti muita liikuntamuotoja ympäri vuoden. Golfarit kertoivat harrastavansa kävelyä, sauvakävelyä, mailapelejä, kuntosaliharjoittelua, pyöräilyä ja hiihtoa. Golfareita motivoivat liikkumaan rentoutuminen, terveyden ylläpito, ilo ja sosiaalinen kanssakäyminen. Golfin kohdalla merkittävimmät motivoivat tekijät olivat ilo, rentoutuminen sekä mahdollisuus viettää aikaa perheen, ystävien tai muiden läheisten kanssa. Hyödyt terveyteen ja kuntoon nousivat myös esiin, mutta vähäisemmässä määrin.
Vastaajista 89 % kertoi harrastavansa liikuntaa vähintään neljä tuntia viikossa ympäri vuoden. Yhtä suuri osuus vastaajista harrasti golfin lisäksi ympärivuotisesti ainakin yhtä muuta liikuntamuotoa. 59 % teki voimakkaan intensiteetin liikuntaa yli kaksi tuntia viikossa. Voimakkaan intensiteetin liikunnan osuus oli pienempi vanhemmissa ikäryhmissä. Viidennes vastaajista ilmoitti, että golf ei ollut heidän pääliikuntamuotonsa, vaan että he olivat aktiivisempia muissa urheilulajeissa tai liikuntamuodoissa. Tämä vastaus oli yleisempi nuoremmissa ikäryhmissä.
Lähes 90 % vastaajista uskoi jatkavansa golfharrastustaan yhtä aktiivisesti seuraavina vuosina, ja yli puolet vastaajista uskoi säilyttävänsä nykyisen liikuntatasonsa seuraavien viiden vuoden ajan.
Tutkimus on osa laajempaa golfin sosiaalista merkitystä käsittelevää hanketta Suomessa. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä toukokuussa 2022. Vastauksia saatiin 1 052 kappaletta, ja vastausprosentti oli 8 %. Noin kolmannes vastaajista oli naisia, ja keski-ikä oli 55 vuotta.
Lähde: Ala-Vähälä, T., Kettinen, J., & Laukkanen, R. (2025). Finnish Golf Players Meet Physical Activity Targets Across All Age Groups Throughout the Year. International Journal of Golf Science, 13(1), 15–29.
Artikkeli on julkaistu Suomen Golflehdessä 2/ 2025.
