Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä tutkivan LIITU-tutkimuksen tulokset julkaistiin keskiviikkona.
Ainoastaan kolmasosa 7–20-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi, selviää Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksesta 2024, jonka tulokset julkaistiin tänään torstaina.
Liikkumissuosituksen saavuttavien lasten osuudet ikäluokassa vähenevät iän myötä. Pojat liikkuivat suosituksen mukaisesti yleisemmin kuin tytöt. Kun seitsemänvuotiaista pojista lähes kaksi kolmasosaa (63%) liikkui liikuntasuosituksiin nähden riittävästi, oli luku lukioikäisten tyttöjen kohdalla enää vain 5%.
Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin koordinoimasta tutkimuksesta selviää lisäksi, että lapset ja nuoret viettävät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen. Suuri osa liikkumisestakin on teholtaan kevyttä.
Huolestuttava trendi on liikkumisen eriarvoistuminen lasten ja nuorten sosioekonomiseen asemaan, asuinpaikkaan ja syntyperään liittyen. Liikkuminen oli selvästi yleisempää lapsilla ja nuorilla, joiden perhe kuului korkeampaan sosioekonomiseen asemaan ja vastaavasti vähän liikkuvia oli ulkomaalaistaustaisissa huomattavasti enemmän kuin suomalaistaustaisissa.
Liikkumisen esteitä selvitettiin kyselytutkimuksen avulla. Lasten ja nuorten kokemia esteitä liikuntaharrastukselle olivat yleisimmin ohjauksen ja liikuntapaikkojen puute sekä liikunnan kalleus.
Urheiluseuratoimintaan osallistuneiden osuudet olivat suurempia kuin edellisissä LIITU-tutkimuksissa ja ohjattuun urheiluseuratoimintaan osallistuu lähes yhtä paljon lapsia ja nuoria kuin ennen koronapandemiaa. Jo 11 ikävuodesta alkaen liikuntaharrastus kuitenkin lopetetaan kasvavalla vauhdilla. 15-vuotiaista suomalaisista osallistuu seuratoimintaan enää vain noin 36%.
Pojat jatkavat seuratoiminnassa tyttöjä pidempään, kun taas tytöt osallistuvat poikia yleisemmin yksityisten toimijoiden liikuntapalveluihin.
Edellisissä tutkimuksissa esiin noussut trendi jatkuu, eli kaupungeissa asuvat lapset ja nuoret liikkuvat maaseudulla asuvia enemmän. Maaseudulla asuvat kokivat enemmän liikkumisen esteitä.
LIITU-tutkijoiden mukaan viime vuosien tutkimustulokset osoittavat, että liikkumisen edistämistoimia tulisi lisätä erityisesti yläkouluikäisten ja toisen asteen opiskelijoiden arkeen. Lisääntynyt liikunnan harrastamisen ei riitä korvaamaan vähentynyttä arkiliikkumista. Arjen aktiivisuutta tulisi lisätä aiempaa kohdennetummilla toimenpiteillä.
Golf on onnistunut liikuttamaan suomalaisia lapsia ja nuoria 2020-luvulla hieman enemmän kuin aikaisemmin. Lasten ja nuorten osuus golfin harrastajista on viime vuosina ollut pienessä kasvussa. Kaikista rekisteröityneistä golfareista juniori-ikäisiä, 21-vuotiaita tai sitä nuorempia, oli 12% eli 18 040. Tyttöjä määrästä on 3 667.
Golfliitto saa toimintaansa avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Golfliiton osuus valtionavustuksista ei pienentynyt vuonna 2025, mutta vuonna 2026 ja 2027 rahoituksen odotetaan putoavan 28% eli noin 160 000 euroa vuodessa.
LIITU-tutkimuksen tulosten julkistamistilaisuuden avasi liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.
”Tällä hallituskaudella käynnistyneillä liikkumisen edistämistoimilla edistetään liikkuvan arjen valintoja muun muassa Suomi liikkeellä -ohjelman toimenpiteillä. Kannustamme esimerkiksi kuntia kehittämään päiväkotien ja koulujen pihoja monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi, vahvistamme päiväkoti- ja koulupäivien ja koulumatkojen liikunnallistamista sekä kehitämme liikuntaneuvontaa ja liikkumiseen kannustavia tukitoimia perusopetusikäisille”, Bergqvist kertoo tiedotteessa.
Suomi liikkeellä -ohjelmaan on varattu vuodessa 20 miljoonan euron rahoitus. Samaan aikaan hallitusohjelmaan kirjatut säästöt vievät kuitenkin arviolta lähes neljänneksen valtion liikuntabudjetista vuonna 2027 ja leikkuri on kova jo vuonna 2026.
OKM:n valtionavustusleikkausten myötä liikuntabudjetti pieneni vuonna 2025 noin 11 miljoonaa euroa eli noin 7 % vuoden 2024 talousarvioesitykseen nähden. Leikkaukset kohdistuivat erityisesti liikuntapaikkarakentamiseen, eivätkä ne siten juuri kosketa golfia. Golfissa liikuntapaikkojen rakentamisesta ja kunnossapidosta ovat vastanneet pääosin yksityiset tahot, kenttäyhtiöt, ja se tuskin muuttumassa tulevaisuudessa. Siitä huolimatta lajien keskinäisessä vertailussa golf on lapsille ja nuorille varsin edullinen laji harrastaa.
Istuva hallitus korotti liikuntapalveluiden arvonlisäverokannan 10 prosentista 14 prosenttiin, joka oli omiaan nostamaan liikuntaharrastusten, myös golfin hintaa. Veronkorotus siirtyi usein suoraan hintoihin ja harrastajien maksettavaksi. Liikuntapalveluiden arvonlisäveron korotus tuottaa valtiolle VM:n arvion mukaan vuodessa noin 12 miljoonaa euroa.
Lasten ja nuorten liikuntaharrastus puhutti myös uusimmassa Golfpisteen podcastissa, jossa oli vieraana nuorisotutkija, dosentti Mikko Salasuo.
Lue seuraavaksi: Valtion kulukuuri leikkaa tulevina vuosina myös Golfliiton avustuksia
