Pääsimme testaamaan Callawayn uutuuden ennen lanseerausta.
Callawayn niin sanottu tour-wedge on kantanut nimeä Jaws. Neljällä kirjaimella mennään jatkossakin, mutta maanantaina lanseerattu uutuus kantaa nimeä Opus. Jaws ei vielä poistu markkinoilta, mutta Opus on selvästi merkin ykköswedge.
Opus on ollut kehityksessä pitkään. PGA Tour -pelaajien käytössä se on ollut jo 18 kuukauden ajan. Esimerkiksi Jon Rahm on kokeillut useampaa kehitysversiota kuten myös Chris Kirk. Pelaajan silmään wedgeen tehdyt muutokset voivat näyttää hyvinkin marginaalisilta, mutta käytännössä ero on usein tuntuva. Kyse on pohjan ja lavan etureunan eli leading edgen muotoilusta, jotka vaikuttavat käytännössä valtavasti siihen, miten lapa käyttäytyy ruoholla etenkin chipeissä.
Golfpiste sai uutuudet käsiinsä ennen lanseerausta ja pääsi testaamaan niitä tositoimissa. Testissä olivat 52-asteinen S grind 10° bouncella ja 56-asteinen S grind 12° bouncella.
Opus on täysiverinen tour-wedge. Lapa on pinta-alaltaan pieni, alkuasennossa jopa huomattavan lyhyt. Lavan takaosassa massaa on muscle back -henkisesti keskellä sweet spotin takana, eikä kärjessä ja kannassa lisäämässä anteeksiantavuutta. Suunnittelu tukee hyvien pelaajien vaatimuksia. Ei maila kuitenkaan järin vaikea ole, vaan se toimii oivallisesti myös tavallisen harrastajan näpeissä.
Kun Opusta testattiin yhdessä kahden erittäin suositun tour-wedgen kanssa, ei uutukainen millään muotoa muita vaikeammalta tuntunut, lähipelilyöntien kohdalla päinvastoin.
Kouriintuntuvin piirre Opuksessa, ainakin vakiovarrella (True Temper Dynamic Gold Mid 115), on kevyt svingipaino. Maila on täydellisessä tasapainossa ja tuntuu kulkevan kuin itsestään. Svingaaminen on helppoa niin lyhyellä kuin pitkälläkin svingillä.
Svingipainon suhteen ei ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa, vaan kyse on paljolti mieltymyksistä. Opus on kuitenkin svingipainoltaan merkittävästi kevyempi kuin monen kilpailijan wedget, joten se on aidosti edes hitusen erilainen vaihtoehto kilpailluilla wedge-markkinoilla, joilla tuotteet muistuttavat hyvin paljon toisiaan.
Wedgeistä puhuttaessa keskiössä on lavan pohjan bounce ja grind, eli lavan pohjan muotoilu. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä enemmän bouncea on, sitä vaikeampi mailaa on saada haukkaamaan maahan. Suomen usein melko pehmeissä olosuhteissa isompi on yleensä parempi.
Grind eli pohjan muotoilu on monisäikeisempi asia. Pääsääntö on se, että mikäli lyöt mielelläsi erilaisia lähipelilyöntejä, eli avaat lapaa, lyöt takajalalta matalia, purevia lyöntejä ym. tarvitset pohjan, joka mahdollistaa tämän. Yleensä se tarkoittaa, että pohjaa on hieman pyöristetty kärjestä ja kannasta.
Opuksessa grindejä on neljä. S grind sopii useimmille, W grindin muhkeampi pohja tarjoaa enemmän anteeksiantavuutta, C grind sopii pelaajille, jotka haluavat lyödä paljon erilaisia lyöntejä ja T grind on kilpapelaajien suosiossa. Värejä on tarjolla kaksi, perinteinen harjattu metalli ja musta.
Juuri monipuolisuus Opuksessa vakuutti. S grindilla varustettu 52-asteinen testimaila toimi erinomaisesti monenlaisissa chipeissä niin lapa avattuna kuin suljettunakin oli lyöntipaikka sitten napakkapintainen, hiekkapohjainen kenttä tai pehmeämpi alusta, jossa heinä on pidempää. Pohja on muotoiltu oivallisesti ja lapa kulkee ruohon läpi vaivattomasti riippumatta siitä, millainen lyönti on kyseessä. C grind saattaa olla kokeilemisen arvoinen vaihtoehto, mutta S grindin tarjoama monipuolisuus riittää useimmille.
Kovin pitkälle meneviä yleistyksiä pikaisen testin pohjalta ei voida tehdä ja olennaisinta onkin löytää itselleen sopiva bouncen ja grindin yhdistelmä. Valinnassa on muistettava huomioida paitsi tyypilliset peliolosuhteet myös se, millaisia lyöntejä mailalla tyypillisesti lyö. Yksi ja sama ei sovi kaikille.
Täysissä lyönneissä Opus tuotti kierrettä hieman vähemmän kuin pari kilpailijaansa. Tämä on ominaisuus, josta moni parempi pelaaja ei suinkaan ole pahoillaan, sillä etenkin kovaa lyövillä pelaajilla kierrettä kertyy täysiin lyönteihin herkästi jopa liikaa. Nostokulmaltaan matalammissa malleissa (52-asteiseen asti), joilla tyypillisesti lyödään paljon pitkä, täysiä lyöntejä, ei ole niin sanottua mikrouritusta lainkaan. Kierteestä vastaavat urat ja karheahko osumapinta. Lyhyissä lyönneissä Opus tuottaa todella purevan kierteen ja pallo pysähtyy terävästi. Suurempinostokulmaisissa malleissa mikrouritus on suunniteltu ja jyrsitty osumapintaan siten, että mikrouritus puree palloon etenkin silloin, kun lapaa avataan chipeissä.
Samanaikaisesti Opuksen kanssa Callaway lanseerasi sisarmalli Opus Platinumin. Siinä lavan yläpintaan on valettu volframipaino. Ratkaisu tuottaa lyönteihin purevamman lentoradan ja parantaa kierreominaisuuksia. Platinumin hintalappu on perusmallia 70 euroa kovempi, eikä Platinium siksi ollut mukana testissä. Opeksen suositushinta on 199 euroa, Platinium-versin 269 euroa.
Opusta on vaikea moittia, ja siitä on helppo pitää. Svingipainonsa ansiosta se on sopivasti erilainen vaihtoehto, joka kannattaa lisätä short listille. Lähipelissä testattu S grind toimi kuin ajatus mahdollistaen erilaisten lyöntien lyömisen. Kierre on pureva niin pitkältä kuin lyhyeltäkin matkalta, aivan kuten luvataan.
Lue seuraavaksi: Näillä draivereilla suomalaishuiput pelaavat: Yksi luottaa viisi vuotta vanhaan malliin, toinen tuunaa ahkerasti
