Ensi viikolla Vierumäen CT-kisassa pelaava Tuomas Nukari teki paluun hämärän rajamailta kotimaan amatöörihuipulle.
Kun kaksi viikkoa sitten lyöntipelin suomenmestaruuden voittanutta Tuomas Nukaria katsoo, hänessä huokuu täynnä virtaa oleva urheilija. Näin ei kuitenkaan pari vuotta sitten ollut. Olosuhteisiin nähden onkin ihme, että Nukari on kaiken kokemansa jälkeen tehnyt paluun kotimaan amatöörihuipulle.
Nukari tunnetaan kotiseudullaan tunnollisena harjoittelijana. Niin tunnollisena, että se käytännössä suisti hänen elämänsä raiteiltaan viitisen vuotta sitten. Perfektionistiksi itsensä määrittelevä pelaaja ajautui ylikuormitustilaan ja urheilijan burnoutiin.
Hän kertoi pelinsä olleen ulkomaanleireillä ”jäätävässä tikissä” kevättalvella 2017. Noin kaksi kuukautta myöhemmin Nukari koki ensimmäiset oireensa, ja syksyllä hänen tilanteensa muuttui dramaattisesti huonompaan suuntaan.
”En enää palautunut treeneistä ja syke oli korkealla. Oireet muuttuivat epämääräisiksi, ja olotila vaihteli rajusti”, hän sanoo.
Eloisa nuori mies ei kohta jaksanut innostua mistään. Hän kävi usean eri lääkärin vastaanotolla, mutta monen mielestä Nukarilla ei ollut minkäänlaista ongelmaa.
”Tutkimustulosten perustella olin terve, vaikka olotila oli kaikkea muuta. Rasitustestistä löytyi kuitenkin viitteitä ylikuormitustilasta.”
En kyennyt käymään edes kaupassa, sillä halusin vältellä ihmisten kohtaamista.
Vuonna 2017 Nukari joutui jättämään kilpagolfin kesken kauden. Se oli hänelle raskas takaisku, ja tuntui kuin matto olisi vedetty jalkojen alta. Hän pystyi pelaamaan parin seuraavan vuoden aikana joitakin kierroksia golfautolla, kävellen hän ei olisi jaksanut kenttää kiertää. Rangella käynnitkin oli pakko unohtaa.
Sumuista aikaa
Vuosikymmenen vaihteessa Nukarin elämä oli yhtä selviytymistä, eikä hän suoriutunut tavanomaisista askareista. Muutenkin hoikka mies oli laihtunut 10 kiloa kolmessa vuodessa, kun ruokahalua ei ollut. Töpseli oli pois seinästä, ja Nukaria huimasi ja tärisytti.
”Olin vuosikausia pahasti kassalla. Väsytti todella paljon koko ajan ja pää oli tokkurainen. Se oli sumuista aikaa.”
Burnout aiheutti Nukarille itsensä syyllistämistä ja luovuttamisen tunnetta.
”Itsetunto oli alhaalla. En kyennyt käymään edes kaupassa, sillä halusin vältellä ihmisten kohtaamista. Eniten riipaisi, kun vanhat pelikaverit edistyivät urallaan, ja itse makasin aikuisena miehenä lapsuudenkodissa sängyn pohjalla. Pelotti, että tätäkö elämä tulee olemaan.”
Hallitseva suomenmestari tuuletti lyöntipelin SM-kisojen päätöspäivänä tärkeätä birdieputtiaan. Kuva: Juha Hakulinen
Kun lääkärikäynnit eivät tuoneet helpotusta, Tuomas alkoi pohtia vanhempiensa kanssa, mistä saisi apua tilaansa. Käänteentekeväksi osoittautui urheilupsykologin ja urheilukardiologin kohtaaminen vuoden 2020 alussa.
Urheilukardiologi Kirsi Korvelle itselleenkin oli entisenä maajoukkuetason pikaluistelijana kovatehoiseen treenaamiseen liittyvät ongelmat tuttuja. Päästiin saman tien asiaan.
Syyksi Nukarin ylikuormitustilalle ja urheilijan burnoutille osoittautui vääränlainen oheisharjoittelu ja kokonaiskuormituksen hallitsemattomuus.
”Määrällisesti treeniä oli sopivasti, mutta harjoittelin väärin. En todennäköisesti myöskään nukkunut ja syönyt tarpeeksi ylläpitääkseni kehon fyysistä tasapainoa. Golf ja lajiharjoittelu olivat osana kokonaiskuormitusta, mutta pelkästään niillä ei vastaavaa tilaa saa aikaiseksi.”
On vain pitänyt päivittää itsensä ja ikänsä tähän hetkeen − oppia käsittämään, ettei ole enää mikään nuori lupaus.
Jotkut Nukarin aiemmin kohtaamista lääkäreistä arvelivat, että kysymys olisi paniikkihäiriöstä. Tähän liittyviä oireita hänellä olikin, mutta niihin pystyttiin puuttumaan vasta kun ongelmien aiheuttaja oli saatu selville.
Kahden asiantuntijan ensitapaamisesta vierähti noin puoli vuotta, kun Nukari alkoi saada helpotusta oloonsa. Avaintekijänä toimivat hyvät keskustelut, ajatusmallit ja kävely.
Töitä ja opiskelua puolikuntoisena
Nukarin sinnikkyydestä kertoo paljon, että hän halusi puolikuntoisenakin tehdä jotain tavoitteellista. Hän meni Hattula Golfin välinemyymälään töihin ja teki sen jälkeen tradenomitutkinnon opinnäytetyön.
Kun kroppa pystyi ottamaan kevyttä rasitusta vastaan, hän alkoi rauhallisesti kuntouttaa itseään noin puoli vuotta valmistumisensa jälkeen kesällä 2020. Golfia hän pystyi pelaamaan samana keväänä ensimmäisen kerran ilman oireita tai pitkää palautumisaikaa.
Vastikään 28 vuotta täyttänyt Nukari harmittelee, että pitkä ajanjakso meni hukkaan sairastellessa. Harmaa ja sumuinen aika on saanut tuntemaan, että kyseisiä vuosia ei olisi ollutkaan.
”Tuntuu hieman kuin olisin edelleen 23-vuotias. On vain pitänyt päivittää itsensä ja ikänsä tähän hetkeen − oppia käsittämään, ettei ole enää mikään nuori lupaus.”
Nukari sanoo, että asiantuntijoiden ohella oma lähipiiri ja kaverit ovat olleet vaikeina aikoina kaiken tukijalkana. Ihmisiltä on riittänyt ymmärrystä, mutta myös vähättelyä.
”Etenkin vanhemmat ihmiset ovat vain kehottaneet nostamaan leuan pystyyn ja tekemään reippaasti asioita niin kuin ennenkin. Harva käsittää, mistä ylikuormitustilassa on kysymys.”
Kim Koivu sai Tuomas Nukarilta onnittelut vuoden 2016 Erkko Trophyn voitosta. Vuotta myöhemmin Tuomaksesta ei ollut kilpagolfariksi. Kuva: Golfpiste
Tawast Golfin pelaaja huomasi toissa talvena harjoitushallissa, että intohimo lajiin on säilynyt, ja hän palasi Mika Piltzin valmennukseen. Kesä sujui lähtökohtiin nähden hienosti: Nukari otti voiton Suur-Helsingin Golfissa pelatussa Finnish Tourin kilpailussa ja Finnish Amateur Championshipin eli Erkko Trophyn uusinnasta hän jäi lyönnin päähän. Paltamon FT:n turnauksessa hän oli parhaana amatöörinä viides.
Kuluvan kauden ehdoton kohokohta on Pickalassa tullut lyöntipelin SM-kisojen ykköstila. Mestaruus heltisi Park-kentällä lyönnin erolla Antti-Jussi Lintuseen tuloksella 273 (-15). Kyseessä oli toinen Hämeenlinnaan tullut miesten suomenmestaruus. Edellisen otti seurakaveri Juha Selin tasan 30 vuotta sitten.
Olen yrittänyt olla itselleni vähän armollisempi, liiallinen perfektionismi ei ole hyväksi.
”Kesän aiemmissa kisoissa peli on hakenut parasta teräänsä. Putti on tärkein aseeni. Kun viheriöt ovat olleet hieman huonokuntoisia, on myös puttipelini kärsinyt. Kauden edetessä griinit varmasti kohenevat, ja siten puttaaminenkin paranee. Pickalassa puttasinkin erittäin hyvin!”
Fyysinen harjoittelu palasi Nukarin ohjelmaan viime vuonna. Siitä vastaa nyt Eero Partio, joka on keskittynyt erityisesti golfareiden fysiikkavalmennukseen. Hänen huolellisessa ja taitavassa ohjauksessaan treenaavat monet suomalaiset eturivin pelaajat.
Vastoinkäymiset kasvattaneet luonnetta
Tuomas sanoo, että vieläkin tulee ajoittain päiviä, jolloin veto on poissa ja mieli maassa. Hän on kuitenkin oppinut kuuntelemaan kroppaansa eri tavalla, jolla on merkittävä vaikutuksensa omaan olotilaan.
”Vastoinkäymiset ovat myös kasvattaneet luonnetta. Bogey ärsyttää kentällä edelleen, mutta huono kierros ei ole enää niin vakava asia kuin ennen. Olen yrittänyt olla itselleni vähän armollisempi, liiallinen perfektionismi ei ole hyväksi.”
Syksyllä Nukari aloittaa kauppatieteiden opinnot Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Hän ei ole vielä tehnyt tarkempaa suunnitelmaa, mutta ainakin aluksi hänen tarkoituksenaan on suorittaa mahdollisimman paljon opintoja etänä.
Tällä viikolla Nukarin piti puolustaa Suur-Helsingin Golfissa viimevuotista Finnish Tourin kilpailun voittoaan. Hän kuitenkin poti alkuviikolla kuumetta, ja päätti jättää turnauksen väliin.
”Harmi homma, mutta ei mahda mitään. SM-kulta avasi paikan ensi viikon Challenge Tour -kilpailuun Vierumäelle, ja pelaan myös Alastarossa Nordic Liigaan kuuluvassa turnauksessa, joten onneksi on hyviä kisoja tiedossa”, Nukari kertoo.
Useita SM-mitaleja eri ikäluokissa voittanut Nukari oli viime vuosikymmenellä vakiokasvo maajoukkueryhmissä. Hänet valittiin miesten EM-joukkueeseen vuosina 2017 ja 2021. Tuomas kuitenkin joutui sivuuttamaan arvoturnaukset; ensimmäisessä tapauksessa burnout-oireiden vuoksi ja viime vuonna oltuaan vasta palautunut ylikuormitustilasta.
Hän voi jatkossakin edustaa amatöörikilpailuissa. Maajoukkueryhmissä yläikäraja on kuitenkin 25 vuotta, joten sinne hänellä ei ole enää pääsyä. Myös ammattilaisuus kiinnostaa Nukaria, ja se voi olla parin vuoden sisällä ajankohtainen asia.
Otsikon ja tekstin mukaan vika oli vääränlaisessa oheisharjoittelussa. Jutussa ei kuitenkaan käsitellä sitä, millaista tämä oheisharjoittelu oli ja miksi se oli vääränlaista. Rivien välistä sai käsityksen, että kyse oli jonkinlaisesta fysiikkaharjoittelusta. Tarkempi tieto olisi voinut auttaa muita välttämään samankaltaisia sudenkuoppia ja olisi ollut kiinnostavaa tietää. Juttu toki tarjoaa sinänsä ihan hyvän yleisemmän tason varoituksen ja selviytymistarinan.