-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kun lisäsin kysymyksesi perään ”Saako pelaaja yhden lyönnin rangaistuksen?”, eCaddien vastaus oli:
”Pelaaja EI saa yhden lyönnin rangaistusta, jos pallo liikkuu irtonaisen merkkipaalun palasta siirrettäessä. Pelaajan tulee asettaa pallo takaisin alkuperäiselle paikalleen ilman rangaistusta.” (Ratkaisu siis sama, minkä eCaddie antoi 1.kerrallakin).
eCaddieen ei ole aina uskominen, mutta kaksi erilaista ratkaisua samaan kysymykseen tuntuu oudolta. Onkohan meillä eCaddiesta eri versiot?
PG: ”Tilanneanalyysi: Punainen merkkipaalu on estealueen (nykyisin ”estealue” = penalty area) rajaava merkki, joka on yleensä kiinteä haitta, mutta jos siitä on irronnut palanen ja se on maassa, kyseinen palanen on liikuteltava haitta (Sääntö 15.2, määritelmä ”liikuteltava haitta”)”
Haitta (Obstruction)
Kaikki valmistetut esineet paitsi olennaiset osat ja ulkorajojen merkit.
Esimerkkejä haitoista:
• Päällystetyt tiet ja polut, myös niiden rakennetut reunat,
• Rakennukset ja sadesuojat,
• Sadettajan kannet, viemärit ja sadetusjärjestelmään ja vastaaviin liittyvät
ohjauskaapit,
• Paalut, muurit, kaiteet ja aidat (mutta eivät silloin, jos ne ovat ulkorajan merkkejä,
jotka määrittelevät tai osoittavat kentän rajan),
• Golfautot, ruohonleikkurit, autot ja muut kulkuvälineet,
• Jäteastiat, kyltit ja penkit,
• Pelaajan varusteet, lipputangot ja haravat.Liikuteltava haitta on sellainen, jota voi liikuttaa ilman kohtuutonta ponnistusta tai rikkomatta kyseistä
haittaa tai kenttää.Tästä seuraa, että ”Voit ilman rangaistusta poistaa liikuteltavan haitan missä tahansa kentällä tai sen ulkopuolella (tiiausalue,
bunkkeri, estealue, viheriö).Jos pallosi liikkuu, kun siirrät liikuteltavaa haittaa, ei rangaistusta seuraa ja pallosi tulee asettaa takaisin alkuperäiselle paikalleen (joka arvioidaan, jos se ei ole tiedossa)”Toisin sanoen estealue-paalut (sekä siitä irronneet palaset) ovat liikuteltavia haittoja, jos ne saa kohtuudella irrotettua. Paalut kyllä aina lähtevät irti, mutta joskus estealue on maalattu estettä reunustavaan tukimuuriin tai vastaavaan ja silloin ne lienevät kiinteitä haittoja.
Kysymys PG:lle, mistä on poimittu tuo kommentti, jonka mukaan punainen paalu on ”yleensä kiinteä haitta” ?
PS. mutta tilanne on relevantti koskien Out-paaluja, jotka eivät ole haittoja, mutta ymmärtääkseni Out-paalusta irronnut palanen on liikuteltava haitta
’Kysymys PG:lle, mistä on poimittu tuo kommentti, jonka mukaan punainen paalu on ”yleensä kiinteä haitta” ?’
Sen on eCaddie vetäissyt ihan omasta päästään. Väitehän ei ole oikein – punainen paalu on yleensä liikuteltava haitta. (Taisit tehdä eCaddielle tämän saman kysymyksen, eikä eCaddien vastauksessa ollut tuota väitettä.)
Kysyin eCaddielta samaa vielä kaksi kertaa (kysymykset sanasta sanaan täsmälleen samat). Jokaisella kerralla vastauksen teksti muuttui, mutta ratkaisu pysyi samana. Esimerkkinä tekstimuutoksista koskien eCaddien tilanneanalyysejä.
1.kerralla:
Tilanneanalyysi: Punainen merkkipaalu on estealueen (nykyisin ”estealue” = penalty area) rajaava merkki, joka on yleensä kiinteä haitta, mutta jos siitä on irronnut palanen ja se on maassa, kyseinen palanen on liikuteltava haitta (Sääntö 15.2, määritelmä ”liikuteltava haitta”).
Pelaaja siirtää tätä irronnutta palasta (liikuteltava haitta) ja samalla hänen pallonsa liikkuu.
2.kerralla:
Tilanneanalyysi: Punaisen merkkipaalun palanen (eli osa estealueen merkkiä) on maassa pallon vieressä. Pelaaja siirtää palasta ja pallo liikkuu.3.kerralla:
Tilanneanalyysi: Punainen merkkipaalu on kentän estealueen (vesiesteen) raja, ja sen irronnut palanen maassa on liikuteltava haitta, koska se ei enää ole kiinteä osa kenttää. Säännön 15.2a mukaan pelaaja saa poistaa liikuteltavan haitan (tässä tapauksessa irronneen palasen) ilman rangaistusta.Kuitenkin, jos pallosi liikkuu, kun poistat liikuteltavaa haittaa, sovelletaan seuraavia sääntöjä:
Jos kyseessä on liikuteltava haitta (kuten irronnut merkkipaalun pala), Säännön 15.2a(1) mukaan pelaajalle ei seuraa rangaistusta, mutta pallo täytyy asettaa takaisin alkuperäiselle paikalleen (ks. Sääntö 14.2).
Jos kyseessä olisi irrallinen luonnonhaitta, Säännön 15.1b mukaan pelaaja saisi yhden lyönnin rangaistuksen, jos pallo liikkuu haittaa poistettaessa muualla kuin viheriöllä.
Koska kyseessä on liikuteltava haitta, rangaistusta ei tule, mutta pallo täytyy asettaa takaisin alkuperäiselle paikalleen (Sääntö 14.2). Jos pelaaja ei aseta palloa takaisin ja pelaa väärästä paikasta, seuraa yleinen rangaistus (kahden lyönnin rangaistus lyöntipelissä, reiän menetys reikäpelissä, Sääntö 14.7a).
Vaikuttaa siltä, että eCaddie pyrkii vielä kehittämään itseään. Hyvä niin.
Eräällä tutulla kentällä on ”vesiesteet” merkitty muutamalla punaisella paalulla, jotka vaihtelevasti ovat 1-2 m veden rajasta, normaalisti ei rajaa ole maalattu. Missä kulkee mielestänne estealueen raja:
– veden rajassa
– murtoviiva punaisten tolppien kautta
– tolppien osoittama etäisyys vesirajasta myös paikoissa, joissa ei ole paalujaPunaisilla paaluilla ei ole yleensä kauhesti merkitystä, jos pallo löytyy, koska estealue-dropin ja pelaamaton paikka-dropin säännös suunnilleen samat. Kuitenkin estealueen rajalla on merkitystä mihin voi dropata (eli droppaako raffiin vai pääseekö väylän reunaan).
Toki kilpailuissa on tuomari, jonka voi kutsua paikalle tai saattaa ratkaisu toimikunnan ratkaistavaksi, mutta entä normaalilla tasoituskierroksella?
Itselläni on aina ollut se käsitys, että estealueen raja on tässä tapauksessa punaisten tolppien kautta kulkeva murtoviiva.
eCaddien vastaus kysymykseesi:
Golfin säännöt: ### Sääntö 17 – Estealueet
”Kysymys: Missä kulkee estealueen raja, kun kentällä on punaisia paaluja, jotka ovat 1–2 m veden rajasta, eikä rajaa ole maalattu?
Vastaus ja analyysi:
Säännön 17 ja määritelmän ”Estealue (Penalty Area)” mukaan estealueen raja määräytyy seuraavasti:Tolpat: Kun estealueen raja on merkitty tolpilla, tolpat ovat estealueella ja raja kulkee estealueelta katsottuna kunkin tolpan maanpinnan tasossa olevan ulommaisen kohdan kautta.
Viivat: Jos raja on merkitty viivalla, viiva on estealueella ja raja kulkee viivan ulkoreunan kohdalla.
Fyysiset ominaisuudet: Jos raja määritellään fyysisillä ominaisuuksilla (esim. kukkapenkki), toimikunnan tulee kertoa, miten raja on määritelty.
Jos väriä ei ole merkitty: Jos toimikunta ei ole merkinnyt tai ilmoittanut estealueen väriä, aluetta käsitellään punaisena estealueena.
Jos raja on epäselvä: Jos toimikunta ei ole määritellyt vesialueen rajaa, estealue määräytyy sen luonnollisen rajan mukaan (eli kohta, jossa maa alkaa viettää alaspäin painaumaan, jossa vesi pysyy).
Käytännössä:
Jos punaiset tolpat ovat ainoa merkintä, raja kulkee tolpista muodostuvan murtoviivan kautta, eli tolpista tolpille vedetty kuvitteellinen viiva on estealueen raja.
Tolppien väliin jäävissä kohdissa, joissa ei ole tolppia eikä viivaa, raja kulkee edelleen kuvitteellisesti tolppien kautta, ellei toimikunta ole muuta ilmoittanut.
Raja ei siis automaattisesti kulje veden rajassa, ellei tolpat ole asetettu aivan veden rajaan tai ellei toimikunta ole erikseen näin määrännyt.Yhteenveto:
Estealueen raja kulkee murtoviivana tolppien kautta, vaikka tolpat olisivat kaukana veden rajasta. Tolppien väliin jäävissä kohdissa raja jatkuu kuvitteellisesti tolppien kautta. Veden raja ei ole automaattisesti estealueen raja, ellei tolpat ole juuri siinä.
Sovellettavat säännöt ja määritelmät:Sääntö 17 (Estealueet)
Määritelmä: Estealue (Penalty Area)
Lähde: Golfin säännöt 2023Aiemmin mimimerkki ”epätietoinen?” muistutti, että eCaddieen ei ole aina luottaminen. Itsekin olen huomannut ettei eCaddien ratkaisut ole aina oikein. Tässä tapauksessa en kuitenkaan näe eCaddien vastauksessa mitään vikaa. Siis:
”Tolppien väliin jäävissä kohdissa, joissa ei ole tolppia eikä viivaa, raja kulkee edelleen kuvitteellisesti tolppien kautta, ellei toimikunta ole muuta ilmoittanut.”
”Tolppien väliin jäävissä kohdissa, joissa ei ole tolppia eikä viivaa, raja kulkee edelleen kuvitteellisesti tolppien kautta, ellei toimikunta ole muuta ilmoittanut.”
Näin varmaan, paitsi joissakin kohdissa murtoviiva kulkee selkeästi lammen yli, jolloin kaiketi pätee yleinen estealuesääntö, jossa estealue (ex vesieste) alkaa rannasta. Muuten voisi tulla tilanne, että kaksi mailanmittaa ei riitä kuivalle maalle.
Minulta ja eCaddielta jäi tuo mahdollisuus vallan huomaamatta, mutta estealueen määritelmässä sekin on otettu huomioon:
”Jos toimikunta on vahingossa jättänyt merkintöjen ulkopuolelle (esim. asettamalla tolpat niin, että osa estealueen vedestä jää yleiselle pelialueelle) osan vesialueesta, jonka pitäisi selvästi olla osa estealuetta, niin tämä alue on osa estealuetta.”
Eli tässä tapauksessa säännöt menevät juuri niin, kuin edellä arvelit.
Onko sallittua putatessa asettaa mukana ollut wedge nojaamaan esim kenkään ettei wedgen varsi kastu putterilla lyödessä. Wedgen varsi on suunnattu siten, ettei siitä ole putin suuntaamiseen apua. Jos ei sallittua niin mikä on rangaistus?
Golfliiton chattibotin tulkinta sääntöihin 10.2b(5) ja 4.3a perustuen:
Wedgeä saa pitää maassa nojaamassa esimerkiksi kenkään, kunhan siitä ei ole apua putin suuntaamiseen tai lyöntiasennon ottamiseen. Jos maila on vain suojaamassa varren kastumiselta, rangaistusta ei tule.
[Jos maila asetetaan siten, että siitä on apua tähtäämisessä tai lyöntiasennon ottamisessa, seuraa yleinen rangaistus (kahden lyönnin rangaistus lyöntipelissä)].
Säännöissä 13.1c kuvataan, mita kaikkea saa tai ei saa korjata viheriöllä, ml. Reiän reunojen korjaamisen. Reikää saa korjata, mutta ei ”normaalia kulumista”.
Eli missä menee raja normaalin kulumisen ja reiän reunan vaurioitumisen välillä, kun maalaisjärjellä kysymys on samasta asiasta, erona vain aste-ero?
Mielestäni reiän normaali kuluminen on aiheutunut pallon toistuvasta puttaamisesta reikään ja pallon nostamisesta reiästä. (Tällainen kulumisongelma on havaittavissa erityisesti varhain keväällä, kun ruohon kasvu on vielä heikkoa).
Jos reiän reunan vaurio on syntynyt muulla tavoin jonkun henkilön tai ulopuolisen vaikutuksen aiheuttamana, kyse on vauriosta jonka saa korjata huomioonottaen säännön 13.1c (2) rajoitukset.
Kysyin vielä eCaddielta mitä tarkoittaa reiän normaali kuluminen. Vastaus:
”Määritelmissä ei ole erillistä selitystä ”reiän normaalille kulumiselle”, mutta säännön perusteella sillä tarkoitetaan sitä, että reiän reuna voi ajan myötä kulua käytön seurauksena (esim. kun palloja nostetaan reiästä, pelaajat ottavat lipputankoa pois jne.). Tämä on osa pelin normaalia kulkua, eikä sitä saa korjata viheriön vaurion korjaamisen säännön perusteella.
Yhteenveto:
Reiän normaali kuluminen tarkoittaa reiän reunan kulumista ja muodon muuttumista pelin ja käytön seurauksena.
Sitä ei saa korjata viheriön vaurion korjaamisen säännön perusteella.Sovellettu sääntö: Sääntö 13.1c
Lisätietoa: Golfin säännöt 2023
Pallon alastulo saattaa aiheuttaa reiän reunaan pahankin jäljen. Sen saa korjata. Toureilla näitä sattuu ja välillä tulee tuomari ja henkilökunnan edustaja hommiin ennen kuin peliä jatketaan.
Normaalit kulumisen jäljetkin saa korjata, kun koko peliryhmä on pelannut reiän loppuun. Tarkistin eCaddielta.
Olen havainnut kuinka jotkut kaivaessaan palloa reiän pohjalta isoilla nyrkeillään, koskevat reiän reunoja ja aiheuttavat reiän reunan kohoamista vähitellen. Sama tapahtuu, kun jotkut älypäät poimivat pallon putterillaan. Nämä eivät ole mielestäni normaalia kulumista, vaan reiän reunan vaurioita.
Normaalia kulumista on se, kun pallo vierii reikään eikä aiheuta mitään vaurioita. Väitän siis, että muut kuin pallon vierimisen muutokset (eli ei mitään) ovat muuta kuin normaalia kulumista ja siksi saa korjata. Kyse siis ennen puttaamista sallituista toimepiteistä.
”Normaalit kulumisen jäljetkin saa korjata, kun koko peliryhmä on pelannut reiän loppuun. Tarkistin eCaddielta.”
Minäkin tarkistin. Tällä kertaa eCaddie antoi erilaisen vastauksen:
”Sääntö 5 (kierroksen pelaaminen) ei anna oikeutta muokata kenttää enää sen jälkeen, kun reikä on pelattu loppuun, ellei kyseessä ole kentänhoitoon liittyvä toimenpide, jonka kenttähenkilökunta tekee.
Johtopäätös: Pelaaja EI saa korjata viheriön normaaleja kulumisen jälkiä (esim. reiän kulumista, ilmastusreikiä, pystyleikkauksen jälkiä) missään vaiheessa, ei edes sen jälkeen, kun koko peliryhmä on pelannut reiän loppuun. Pelaaja saa korjata vain Säännön 13.1c määrittelemiä vaurioita viheriöllä, ja nämä eivät sisällä normaalia kulumista.
Yhteenveto: Et saa korjata reiän normaaleja kulumisen jälkiä lyöntipelissä sen jälkeenkään, kun koko peliryhmä on pelannut reiän loppuun. Tämä on sallittua vain kentänhoitohenkilökunnalle.”
Jep, näin tulee minullekin nyt.
(Harmi, etten ottanut talteen aiempaa keskusteluani!)P-P: ”Olen havainnut kuinka jotkut kaivaessaan palloa reiän pohjalta isoilla nyrkeillään, koskevat reiän reunoja ja aiheuttavat reiän reunan kohoamista vähitellen.”
Kyse ei siis ole yksittäisestä vauriosta, vaan päivän kuluessa vähitellen syntyneestä ilmiöstä. Voiko kilpailija tässä tapauksessa taputella putterillaan reiän reunan ja sen ympäristön tasaiseksi/sellaiseksi kuin arvelee sen alunperin olleen? Mikähän olisi lordien kanta?
Liian kova putti voi reiän takareunaan osuessaan aiheuttaa reiän reunaan vaurion. Onko tapaus verrattavissa alastulojälkeen, jonka saa (ja etiketin mukaan tulisikin) korjata?
Normaalin peliin kuuluu aina putin upottaminen ja pallon nostaminen pois reiästä. Tavallinen upottaminen ei juuri jälkeä jätä. Sen sijaan lukuisat pallon nostamiset saattavat pikku hiljaa aiheuttaa reiän reunan kulumista, joka voitaneen luokitella normaaliksi?
Vaikka eCaddien vastaukset ovatkin mielestäni hyviä, silti ilman käytännön esimerkkejä hieman epäselväksi jää, mitä lordit ovat reiän normaalilla kulumisella tarkoittaneet.
” Normaalin peliin kuuluu aina putin upottaminen ja pallon nostaminen pois reiästä. Tavallinen upottaminen ei juuri jälkeä jätä. Sen sijaan lukuisat pallon nostamiset saattavat pikku hiljaa aiheuttaa reiän reunan kulumista, joka voitaneen luokitella normaaliksi?”
Putin upottaminen ei jälkiä jätä (ellei joku ”tykitä” takareunaan asti). Pallon tai lipputangon nostaminen pitäisi tapahtua siten, ettei kosketeta reiän reunoja, jolloin nostaminenkaan ei aiheuta kulumista. Ilmastusreikiä ei saa korjata, mutta niitä ei yleensä ole reikien reunoilla, kun reikä kairataan ilmastuksen jälkeen.
Eli maalaisjärjellä ajatellen, jokainen korjausta vaativa jälki reiän reunoilla on jonkinasteinen vaurio, jonka siis saa 13.1c:n mukaan korjata. … kunnes toisin todistetaan.
Monilla golfkentillä on lippujen juuressa pyöreä sompa, jolla pallo helposti nousee lipputankoa nostamalla. Valitettavan usein näkee pelaajia, jotka riuhtaisevat tangon ylös, tehden samalla vahinkoa reiän reunoihin. Vielä pahempaa jälkeä syntyy, kun pallon nostamiseksi tehdään samanlainen tangon riuhtaisu myös silloin, kun sompaa ei ole.
Pallon voi nätisti parilla sormella ujuttaa reiästä pois(check PGA caddiet) tekemättä lainkaan vahinkoa reunoihin, kyykkäämällä ”perse maahan”. Joillekin tämä on kuitenkin tosi haasteellista?!
-
JulkaisijaArtikkelit