Mizuno Pro rautasarja?

[AskoVet]

Kävin testaamassa Mizuno Pro sarjan uudet raudat 221, 223 ja 225:n.

Onko forumilaisilla kokemuksia tai mielipiteitä näistä? Ja mitä olette mieltä tästä vallitsevasta linjasta, että lofteja vahvistetaan kaikissa uusissa rautamalleissa. Mizunon setissä vain 221:ssä (Blade, rauta 7) oli perinteinen lofti – 34 astetta.

[KL1]

Mizunon setissä vain 221:ssä (Blade, rauta 7) oli perinteinen lofti – 34 astetta.

Mitä tarkoitat perinteisellä? Tuossa 20 vuotta sitten rauta 5 oli 30 astetta.

[AskoVet]

Perinteisellä tarkoitan just tuota rauta 7 – 34 astetta.

Jos mainitseasi rauta 5 on ollut 30 astetta niin todennäköisesti 7 on ollut 34 astetta, jos mailan väli on ollut 2 astetta. Jos enemmän niin vielä enemmän kuin 34.

[4par]

Teoksessa ’Golf Club Design, Fitting, Alteration & Repair’ Ralph Maltby listaa useimpien markkinoilla olleiden mailojen speksejä 70-luvulta 90-luvun alkuun. Rautaseiskat (#7) ovat 80-luvun lopulla olleet yleensä: loft 36-38 astetta, pituus 36,5 – 37″. Loftin muuutos numerosta toiseen oli 3 – 4 astetta.

Sittemmin loftit ovat jatkuvasti pienentyneet ja myös varret hieman pidentyneet. Syyt ovat olleet puhtaasti kaupallisia, kun asiakkaita on markkinointiviestinnässä pitänyt huijata entistä pidemmälle palloa lennättävillä uutuusmailoilla. Mailojen spekseissä edelläoleva on johtanut siihen, että loftporrastus on täytynyt muuttaa 2,5 – 3 asteeseen, jotta pidempiin mailoihin jäisi jotain nostokulmaa. Toisekseen lyhyempään päähän on jäänyt ammottava aukko, jota on ’pitänyt’ paikata väliwedgeillä. Hybridit tulivat korvaamaan pidempiä, liian vaikeaksi muuttuneita rautoja.

Olen sitä mieltä, että useimmille tuuppareille riittäisi rajoittuneen pituuskontrollin vuoksi loftporrastukseksi 3,5 – 4 astetta tai enemmänkin. Viime projekteissani rakensinkin rouvalle Wishon 730CL rautasetin, jonka loftporrastus on 6 astetta numeroinniltaan 5, 6/7, 8/9, PW, SW.

[Aki3]

En ole kokeillut näitä Mizunon uusia rautoja, mutta mielipiteeni muutaman review-videon jälkeen on, että aion kokeilla niitä harrastuneisuuden vuoksi jos sattuvat eteen. Olen pelannut tp19, mp33 ja mp18 mb-raudoilla ja etenkin 221 kiinnostaa.

Nostokulmista: yhden kauden kokeilun (joka jäi kauden mittaiseksi) perusteella vahvat loftit toivat minulle jostain syystä ongelmia lähestymisten tarkkuuteen. Pituuden hallinta tuotti erityisesti ongelmia ja en löytänyt yhtä selkeää syytä ongelmille. Hallissa lukemat olivat ihan ok, mutta ruoholla kohtasin paljonkin pituushaasteita, joita minulla ei ollut samoissa määrin esim. mp18:sta.

[GK1]

No kyllähän mizunoilla on ainakin 12 vuotta menty samoilla lofteilla. Löysin heiltä edellisen sarjan missä esim i7 loftina ollut 35 niin vuodelta 2009.

[PG]

Cobran uutuusmallissa (LTDx) rautaseiskan nostokulma on 26,5 astetta. Edellisen vuoden mallissa (RADSPEED) se oli 27,0 ja sitä edellisessä mallissa (SPEEDZONE) 27,5. Mizuno näyttää jääneen tässä kehityksessä pahasti jälkeen..

[gloffare]

4par: Sittemmin loftit ovat jatkuvasti pienentyneet ja myös varret hieman pidentyneet. Syyt ovat olleet puhtaasti kaupallisia, kun asiakkaita on markkinointiviestinnässä pitänyt huijata entistä pidemmälle palloa lennättävillä uutuusmailoilla.

Juuri näin…

Lisäksi kun mailavalmistajat rukkaa rautojen lofteja yhä pienempiasteiseksi, myös rautasetin mailamäärä vähenee..
– joskus aikanaan settiin kuului raudat SW:stä rauta3:een ja jopa R2:een asti (R1:kin sai tarvittaessa pieneen lisähintaan)
– onkohan nykyisissä rautaseteissä enää edes R4:sta..ja sändikin pitää monesti hankkia erikseen.

Tottahan mailatehdas hyötyy kun samalla hinnalla (tai jopa kalliimmalla) saa vähemmän mailoja. Sen lisäksi pelaajalle tuputetaan monenlaista hybridiä jne.
– mutta tämä nyt on vain sitä businesta.

Vai onko kysymys siitä että kun lavat vain suurenee, niin samasta määrästä rautaa saa nykyään valmistettua parikolme mailaa aikaisempaa vähemmän?

[Phoenix]

OT; Ei vaan kyse on meistä kuluttajista, me kun haluamme lyödä pidemmälle ja kovempaa…
Se massa haluaa golfista mahd helppoa ilman harjoitteluja.
Mielestäni nuo loftit pitäisi standardisoida, eli esim 7i loft pitäisi lukita 32-34 ast tms jne sallien vain pienen varianssin.
OT.

Palaten aiheeseen; taidot ei riitä 221 mutta tuo 225 näyttää todella hyvältä.
En ole testannut MP20 HMBtä, mutta ihailin niitä kaupassa.
Tuota 225 on kehuttu, että se on ”parempi” kuin HMB.
Missä mielessä, riippuu niin paljon testaajasta.
ns. suositeltu HCP-raja on kai alle 12

Livenä en ole näitä uusia nähnyt mutta kuvissa ja videoilla.
Jotenkin en tykkää tuosta Mizuno Pro tekstistä, vanha lyhyt MP20 oli parempi

[Arnold Palmer]

Mielestäni nuo loftit pitäisi standardisoida, eli esim 7i loft pitäisi lukita 32-34 ast tms jne sallien vain pienen varianssin.

Miksi? Vai olikohan tämä sittenkin provo…?!

[Far And Sure]

Hyvä video, Asko. Tätä katsoi mieluummin kuin kentällä heilumista.

Semmoinen tarkennus että tuo Mp 225 on noista isolapaisin ja helpoin, pelkistetyn kuoren alla on vaikka mitä materiaaliyhdistelmiä.

[PG]

Mielenkiintoinen video.

Askon lyönnit 225:n i7:llä lennättivät palloa keskimäärin 10 m pitemmälle, kuin 221:n i7:llä eli carryn osalta ero oli ”yksi maila”. Kyseisten mailojen loftien ero on 4° (30° vs. 34°) eli yksi maila sekin.

Pallon lähtönopeuksien ja spinnien ero oli niin ikään yhden mailan luokkaa, kuten PGA tourin tilastossa 2014: mailojen #7 ja #6 ero karkeasti nopeuksissa ~5% ja spinneissä ~10%. Askon lyönneissä prosentuaalinen ero samaa suuruusluokkaa. (Mp 225 #7 vs. 221 #7 arvot olivat 117,3 m/s vs. 112,3 m/s, ja 5600 rpm vs. 6200 rpm).

Pallon lähtönopeuksien ja spinnien osalta Askon lyönneissä päädytään myös matemaattisesti samaan tulokseen (yllättäen) pelkästään lapojen staattisia lofteja tarkastellen (tosin spinloft olisi tarkempi ja oikeampi suure). Osumassa palloon kohdistuvan voiman normaalikomponetti (”kosinikomponentti”) antaa pallolle kiihtyvyyttä ja tangentiaalinen komponentti (”sinikomponentti”) spinniä:

cos(30°)/cos(34°)*112,3 m/s = 117,3 m/s !
sin(30°)/sin(34°)*6200 rpm = 5540 rpm ~ 5600 rpm

Näin yksinkertainen asia ei tietenkään aina ole. Tämän testin valossa näyttää kuitenkin siltä, että hyvissä osumissa (Asko raakasi huonot pois) pallon lähtönopeus, spinni ja carry riippuvat kuten ennenkin erittäin vahvasti mailan lavan loftista.

Asko, olisiko sinulla mahdollisuus tehdä vielä vastaava pienimuotoinen lisätutkimus carryistä, lähtönopeuksista, spinneistä ja osumien ”makeudesta sinun fiiliksissäsi”, kun vertailtavina ovat:

225 #7 vs. 221 #6 (molemmilla loft 30°)
ja/tai
225 #8 vs. 221 #7 (molemmilla loft 34°)

(ja mahdollisesti myös jokin tosi vahvaloftinen uutuusmaila, esim. Cobra LTDx #7, loft 26,5°).

[AskoVet]

Kiitos kommenteista.

Lisätestien tekeminen voi olla mahdollista jollakin aikataululla. Mitään en pysty kuitenkaan lupaamaan, mutta kaikki toiveet sisällön suhteen otan huomioon Päiväaikaan työt haittaa harrastuksia, kuten aina ja iltaisin simu tuppaa tuolla Oulun Golfhallilla olemaan aikalailla täyteen aina buukattu.

Testejä muiltakin mailamerkeiltä pyrin kuitenkin kevään aikana tekemään.

[ZZ Top]

Toi Pro pitäisi ottaa pois nimestä! Eihän se kerro mistään ominaisuudesta mitään vaan ilmosee valmistajan mielipiteen siitä että kyseessä on hel**arin hyvä mailasetti.

[AskoVet]

Olen samalla linjalla, että MP lyhenne oli paljon parempi ja tuo Mizuno Pro on ittelleni enemmän luotaantyöntävä ”ylivertaisuuden” korostus.

[Far And Sure]

Joo Titleistin pallojenkin pitäisi olla vain V1.

[KL1]

Juu, se toisi mukavia muistoja 80 vuoden takaa.

[indiavenster]

Jos standardoida haluttaisiin helpointa olisi ottaa käyttöön asteet ja jättää keinotekoiset rautojen numerot pois. Näin mailan pohjassa lukisi esim 33, samaan tyyliin kuin wedgeissä tai usein myös puumailoissa. Srixon(?) taisi tällaista kokeillakin jokin vuosi sitten.

Joo arvaan että moni kuluttaja tai mailakauppias vastustaisi, mutta insinöörin silmää miellyttäisi.

[Julkaisija]

Artikkelit