Voimalla ei voiteta. PGA-prot listasivat harrastajien yleisimmät golfvirheet, ja ykkösenä on tuttu ongelma.
Kysyimme muutamalta suomalaiselta PGA-prolta, mitkä ovat harrastajien yleisimmät virheet golfissa. Yksi nousi ylitse muiden: liiallinen vauhti ja voima svingissä. Voimalla pakottaminen ei tunnetusti lisää lyönnin pituutta – päinvastoin.
Valmentajien mukaan ylikorostunut voimankäyttö hajottaa helposti rytmin ja ajoituksen. Se johtaa usein epäpuhtaaseen osumaan – duffiin tai toppiin – ja lyöntitarkkuus kärsii, kun vartalo ja kädet eivät liiku synkronissa.
Epäpuhtaat osumat vaikuttavat suoraan pallon lentoon: pituus jää vajaaksi, lyönti on matalampi ja tasapaino horjuu lyönnin lopussa.
Ville Kallialan mukaan harrastajat harjoittelevat liian usein pitkällä mailalla – ja simulaattorien yleistyminen on lisännyt tätä.
”Simulaattori näyttää mailanpään nopeuden ja lyönnin pituuden, mikä houkuttelee painamaan kaasua. Mutta usein seurauksena on jäykkiä riuhtaisuja, joissa vauhti ei välity tehokkaasti”, Kalliala sanoo.
Rentous, elastisuus ja rytmi eivät ole pelkkiä tukitekijöitä – ne ohjaavat koko liikettä.
Miten löytää oikea vauhti omaan lyöntiin?
”Kannattaa harjoitella eri tempoilla ja seurata, mikä tuntuu ja toimii parhaiten. Rentous, elastisuus ja rytmi eivät ole pelkkiä tukitekijöitä – ne ohjaavat koko liikettä. Pienempi mailanpään nopeus voi tuottaa paremman osuman ja sitä kautta paremman lopputuloksen”, sanoo Stenna Westerlund.
Kalliala kiteyttää tavoitteen: laaja, rento ja hallitun vauhdikas sivallus.

Rennon elastinen ja laaja svingi on tehnyt Ernie Elsistä yhden modernin ajan parhaista golfareista. Kuva: Getty Images
Ammattilaiset muistuttavat myös loukkaantumisriskistä. Hallitsematon voimankäyttö altistaa selän, hartioiden, kyynärpäiden ja ranteiden rasitusvammoille. Golfarin kyynärpää ja alaselän kireydet ovat yleisiä seurauksia.
Toinen yleinen virhe: suuntausongelmat
Hyvin monella harrastajalla on kyselykierroksemme mukaan hankaluuksia lyönnin suuntaamisen kanssa. Moni (oikeakätinen) tähtää huomaamatta oikealle, jolloin kehon linjat menevät ristiin: jalat ja maila osoittavat oikealle, hartiat ja lantio vasemmalle. Tämä johtaa Tommi Hentun mukaan teknisiin virheisiin ja pysäyttää kehittymisen.
”Suuntausvirheet hiipivät peliin usein vähitellen, koska suuntausta ei tarkisteta riittävän säännöllisesti. Rangella suuntaohjureita käytetään, mutta kentällä ne unohtuvat – vaikka juuri siellä niistä olisi eniten hyötyä.”

Tommi Henttu suosittelee takapainoisen lyönnin korjaamista pienin askelin.
”Ratkaisu on yksinkertainen: ota suuntaohjuri mukaan kentälle, esimerkiksi iltaharjoituksiin. Näin oikea suuntaus siirtyy peliin ja lyöntien toistettavuus paranee”, Henttu toteaa.
Iso haaste: paino jää taakse
Yleisenä ongelmana valmentajat nostavat esiin myös painon jäämisen takimmaiselle jalalle. Tämä johtuu usein halusta ”auttaa” palloa ilmaan – eli epäluottamuksesta mailan lavan nostokulmaan.
”Ilmiö näkyy lähes kaikissa peruslyönneissä. Painon roikkuminen takana aiheuttaa harrastajille valtavasti erilaisia haasteita – mutta toki myös paljon työtä opettajille, Henttu sanoo.
Seurauksina ovat muun muassa epäpuhtaat osumat, tehottomuus ja kiputilat alaselässä tai muualla vartalossa.
”Painon taakse jäämiseen voi olla monia syitä: huono suuntaus, virheellinen alkuasento, suuri sivuttaisliike taakseviennissä tai pitkien mailojen liian pienet nostokulmat. Usein kyse on useamman tekijän yhdistelmästä.”

Matala chippi tarjoaa usein parhaan lopputuloksen. Kuva: Getty Images
Selvittääkseen, tapahtuuko näin omassa pelissä, on Hentun mukaan hyödyllistä videoida svingi tai lyönti lähipelissä. Jos epäily vahvistuu, kannattaa aloittaa korjaaminen pienistä lyönneistä: chipeistä, wedgeistä ja puolisvingeistä. Hallittu tempo helpottaa muutoksen tekemistä. Myös erilaiset askelharjoitukset ja hitaat svingit voivat auttaa alkuun.
Lähipelissä vähemmän on usein enemmän
Etenkin lyhyemmissä chipeissä valmentajat suosittelevat vähemmän nostavia mailoja wedgen sijaan.
”Moni pyrkii lyömään korkean, nopeasti pysähtyvän lyönnin. Mutta matala, rullaava chippi on usein tarkempi – etenkin jos osumat eivät ole aina puhtaita”, Kalliala sanoo.
Kolmen putin griinit johtuvat pääosin huonosta vauhtikontrollista.
Hän korostaa, että nostavilla wedgeillä epäpuhtaat osumat ovat arpapeliä. Vähemmän nostavat mailat, kuten rauta 8, ovat huomattavasti anteeksiantavampia. Hieman ohut osuma voi olla lähes yhtä hyvä kuin täydellinen.
Kolmen putin griinit aisoihin
Kolmen putin viheriöt nousevat valmentajien yleisimpien epäkohtien listoille, ja ovat valitettavan tuttuja kaikille golfareille. Mutta miten niiden määrää voisi vähentää?
”Tyypillisesti taustalla on harjoittelun puute. Järkevällä puttiharjoittelulla tuloskorttiin saa helposti parannusta. Kolmen putin griinit johtuvat pääosin huonosta vauhtikontrollista, mutta myös griininlukutaidon puutteella on suuri merkitys, sanoo Tommi Henttu.
Hentun mukaan kolmen putin griinien ydinongelmia ovat:
- epätasapainoinen puttisvingi
- heikko ja vaihteleva rytmi ja tempo
- lavan liiallinen kiihdytys osumahetkellä ja saatossa, mikä vaikeuttaa pituuskontrollia
Ratkaisu löytyy toistettavasta, rytmikkäästä liikkeestä.

Stenna Westerlund kannustaa myös vahvistamaan omia vahvuuksiaan. Kuva: Golfpiste
”Mielikuva 1:1-suhteesta auttaa: maila heilahtaa taakse ja eteen yhtä pitkälle. Taakseviennin pituus säätelee lavan vauhtia, mikä vaikuttaa pallon nopeuteen ja kulkemaan matkaan. Tähän syventyminen parantaa putin rytmiä ja kontrollia”, Henttu sanoo.
Sokerina pohjalla: yksi asia kerrallaan
Westerlund muistuttaa, että pelaajan on järkevintä keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, sillä laatu korvaa määrän.
”Perusasioiden vahvistaminen vie peliä eteenpäin. Se kehittyy, mihin keskität energiasi. Harjoituksen pitäisi aina tuottaa oivalluksia ja viedä kohti haluttua lopputulosta. Treenin jälkeen on hyvä kysyä itseltään: mitä opin tänään?”
”Kannattaa myös vahvistaa omia vahvuuksiaan, ei vain etsiä ja korjata virheitä”, hän muistuttaa.
Lue seuraavaksi: Mistä tietää, että golfmailan varsi on sopivan pituinen?